Luomisvimma
Kun aika ei meinaa riittää…

Mietin, mitä antaisin tuttavan lapselle lahjaksi eikä kotoa oikein löytynyt mitään joten päädyin pipoon (kiitos äiti ideasta!). Aamulla käyttämälläni ohjeella tein ruskeasta pilvitrikoosta pipon, hivenen suurensin kokoa, koska saaja on muutaman vuoden vanhempi, kuin omani. Toivottavasti en tapani mukaan ole tehnyt liian isoa - tai pientä…

Trikoopipo

Halusin tytölle hieman ohuemman pipon, jota voisi käyttää myös kesän viileillä keleillä. Tein sen vaaleanpunaisesta trikoosta. Mutta kun sopivaa, kuviollista trikoota ei löytynyt laatikoista, tein siihen kuvan applikoimalla. Pohdiskelun jälkeen päädyin kahteen mansikkaan - tyttö kun niin kovasti tykkää mansikoista

Ja kävipä niin kivasti, että aiemmin tekemäni jäätelömekon kangas sopi mansikoiksi kuin valettu!

Applikointia lukuun ottamatta malli oli helppo ja nopea tehdä pelkällä saumurilla. Kaava on piirretty loppujen lopuksi omasta päästä joten taas jännitetään, sopiiko tämä käyttäjänsä päähän…

Mansikkainen pipo

Löysin kangassäilön kätköistä jo useamman vuoden makoilleen, keskeneräisen mekon. Muuten valmis mutta vetoketju on jäänyt ompelematta, koska en silloin pitänyt lopputuloksesta. Nyt kiskoin päälleni ja huomasin, että tämähän on ihana! Ihana, kukallinen pellavakangas, jonka ostin joskus Nummelan Silkkitiestä, ei mitään mielikuvaa, mistä tuo kaava on peräisin!

Helmassa on jatkopala, koska tästä tuli silloin liian lyhyt makuuni (en voinut silloin sietää leggingsejä, joiden kanssa se olisi sopinut) mutta nyt se ei häiritse pätkääkään!

Ompelin vetoketjun kiinni ja mekko oli valmis!

(Oli pakko poistaa kuvattavan pää, oli sen verran räjähtäneen näköinen kampaus :))

Pellavamekko

Uusin Suuri Käsityö kolahti laatikkoon tänään ja sen mukana ihana pikkuliite! Sieltä heti ihastuin pikkuruisiin teepusseihin. Heti oli pakko päästä tekemään pari!

Silppusin yhden hivenen huonomman kestohedelmäpussin ja tein siitä pussit. Vanhasta hieman solmiintuneesta heijastinlangasta tuli narut ja mekkokankaasta teepussin laput. Kesti pienen hetken ja söpöt teepussit olivat valmiina! Nämä pääsevät mökille leikkimökkiin

Teepussit

Ensimmäinen liinaviritys oli toki ihan nätti mutta aivan liian pienikokoinen taaperolle ja hihnat olivat auttamatta liian lyhyet. Plus että löysin ysv-palstalta uusia ohjeita neliöliinan tekoon, joten päätin paneutua asiaan uudestaan.

Tein nyt muotoillun “neliön” ja ylähihnoihin 2krs Eurokankaan paksuinta levyvanua pehmusteeksi, alahihnaan neliön osaan 1krs. Ylähihnoilla mittaa on nyt n. 2m, alahihna on kokonaisuudessaan päästä-päähän 2m.

Lisäsin myös peppulaskokset. Ehkeivät ihan sopivat mutta varmasti paremmat, kuin ei mitään.

Hihnoissa käytin tummanruskeaa 100% puuvilla vakosamettia. olipa kiva, kun ompeleet jäivät lähes kauttaaltaan vakoihin piiloon

Neliöosaan laitoin joskus kirpparilta löytynyttä ihanaa puuvilla “Airy Fairy” kangasta.

Nätti tästä ainakin tuli, kuin koru minun mielestäni

Tsi-neliöliina

Tätä kokeiltiin sitten iltasella selkäänkin; hyvin sopi ja tuntui NIIN paljon paremmalta, kuin Ergon kantoreppu! Leveämpi olisi ehkä tosin voinut muksun pepun kohdalta olla mutta kun molemmat olivat tyytyväisiä niin eiköhän tällä siis mennä!

Innostuin tavallaan uudestaan lapsen kantamisesta ja eilen muksu matkustikin pikkulenkin Ergo-kantorepussa äipän selässä. Tyytyväisenä oli tämä ihmeellinen, vilkas tyttö!

Sain päähäni kokeilla uudenlaisia kantovälineitä ja malttamattomana en jaksanut odotella viikonlopun kantovälinetapahtumaa joten päätin tekaista itselleni neliöliinan. Ikänä en ollut moista vekotinta edes nähnyt, saati kokeillut. Mutta vaikutti mielenkiintoiselta, ohje löytyi ja kas kun materiaalejakin oli oikein valinnan varaksi asti! (Paitsi hihnoihin, ainoastaan valkoista puuvillaa…) Päädyin Pentikin kukkapuuvillaan, jota jäi joskus verho-ompelusta nipin napin sopivan kokoinen palanen yli. Ylähihnojen välissä on fleecea pehmusteena.

Ohje löytyi täältä. Sitä käytin pohjana, mittoja muuttelin hieman ja alalenkkien tilalle tein alahihnan, yhdestä kappaleesta. Helppo oli ommella, inhottavin puoli oli noiden hihnojen mittailu ja piirtäminen kankaalle… Harmi etten ollut niin fiksu, että olisin näistä kaavat piirtänyt mahdollista uutta kokeilua varten.

Käytössä tätä ei ole vielä kokeiltu mutta täytyy laittaa vaikka siitä kuvaa myöhemmin, jos onnistuu Joten kanto-ominaisuudet ihan hepreaa vielä

Pentik-neliöliina

Halusin kokeilla ihan peruspuuvillaa vaatteen teossa. Ottobren numerosta 1/12 löytyikin tosi vinkeän mekon malli, jossa kappaleet menivät taakse ristiin. Ostin Eurokankaasta suloista, pilkullista puuvillakangasta sekä vaaleanpunaista vinonauhaa reunojen huolitteluun. Koska kangas loppui kesken, tästä tuli “yksinkertainen” eikä kaksinkertaisesta kankaasta tehty. Siitä syystä lisäsin olkaimien päihin nurjalle puolelle vahvikkeeksi tukikankaan lisäksi pienet palat päällikangasta napinläpien ja nappien kohdalle.

Applikoin tähän hyvin kesään sopivan jäätelötötterön Koko on jälleen 92cm.

Puuvillamekko

Mekko takaa

Tein edelliselle punahilkka-tunikalle kaveriksi kesäiset leggingsit Ottobren 1/12 Rosy Steps ruusuleggingsien kaavaa pohjana käyttäen koossa 92cm. Muokkasin sitä hieman; jätin ruusut pois, lyhensin hitusen, kavensin ylhäältä ja lisäsin lahkeisiin rypytykset Framilon-nauhan avulla. Siitäkin huolimatta nämä ovat kyllä pitkät eivätkä suinkaan trikoocaprit, kuten alunperin vähän ajattelin.

Trikoo on samaa, kuin tunikan kaitaleissa. Tästä tuli nätti, kesäinen setti!

Rypytetyt leggingsit

Setti kokonaisuudessaan

Koska minua on jo jonkin aikaa jurppinut tuo neuleohjeiden määrä Suuri Käsityö-lehdessä sekä sopivien lasten mallien puuttuminen, tein joku viikko takaperin kestotilauksen Ottobre Design-lehdestä. Jo ensimmäinen numero oli tulvillaan ihania malleja! Ja samaisesta Ottobren numerosta 1/12 löytyi sitten tämä “Mail Express” tunikan kaava. Minulla oli netistä Huvikankaasta tilattuna, sopivan kaavan löytymistä odottamassa ihana, valkopohjainen Punahilkka-trikoo. Tämä oli kuin valettu. Sitten löysin eurolla ostamistani kahdesta valtavasta tilkkulaatikollisesta ison palan viininpunaista trikoota kaitaleisiin ja vielä jäi samaa kangasta leggingseihin tai johonkin vastaavaan!

Koko on 92cm. Ensimmäistä kertaa käytin tässä Framilon-nauhaa, jota olin sattumoisin tilannut varuiksi paria viikkoa aiemmin. Olipa mukava tuttavuus!

Ja täytyy muuten mainita, että kerrankin tätä sovitettiin ennen, kuin se oli valmis

Tunikamekko

Taas jotain hivenen uutta; applikointia pienillä yksityiskohdilla. Turkoosia velouria - tilauksesta oman tyttären kokoiselle veljenpojalle

On muuten aivan ihana väri! Kangas löytyi Kestovaippakaupasta, samoin sävyyn sopiva resori. Tämä on sama kaava, kuin edellisissäkin housuissa elikkäs vapaasti piirretty kaava valmiista housuista. Koko 92cm.
Jestas mikä näpertäminen oli noissa pienissä auton osissa! Alkuperäisessä suunnitelmassa oli vielä applikoidut valot ja takaikkuna mutta koska homma oli niin järkyttävän pientä pipertämistä - ja kohtalaisen vaikeaa sellaista kaiken lisäksi - yksinkertaistin hieman. Tilakin oli loppua kesken paikoin ja pyöreistä renkaista tuli hiukkasen kulmikkaat mutta kaiken kaikkiaan tästä tuli kiva.
Ainoan mokan, jonka huomasin housuja kuvatessani oli, että resorin sauma onkin tullut takasauman sijaan etusauman kohdalle. Noh… tekevälle sattuu…

Autohousut